Kuten ehkä nokkelimmat ovatkin jo arvanneet, viimeviikkoinen(?) "Otanpa itseäni niskasta kiinni" -operaatio kusi ja pahasti. Harmi.

Menetin Tallinna-neitsyyteni. Kivaa oli. Join paljon alkoholia, joku nimeltämainitsematon henkilö oksensi vaatteilleni ja tavaroilleni (jotka olin tyhmyyksissäni jättänyt lattialle, oma vika), näytin kostoksi tissit Goom-laivalle, nukuin kokonaisen tunnin jaetussa sängyssä niin, että vieressä nukkuja yritti pysytellä vähintään puolen metrin päässä minusta (ei se edes tippunut ja kuollut), katselin kaupunkia, ensin hieman krapulaisena, myöhemmin iloisessa nousuhumalassa, ostin viinaa ja lopulta nukuin laivassa puolitäysi kolatölkki unilelunani.

Etten kuitenkaan olisi päässyt toipumaan laivamatkustamisesta, piti (liian) aikaisin lauantaiaamuna jatkaa juomista, ettei krapula ehdi missään välissä yllättää, vaan pääsisin kerrankin jopa yleisöksi Akateemisen kyykän MM-kisoihin. Huomasin kuitenkin olevani juomistahdissa vakavasti muita jäljessä, joten päätin sitten kiskoa kaksin käsin kaikkea mitä saatavilla oli. Lopputuloksena menin päiväunille ("En mä oo sammunut, mä vaan nukun") ennen viittä iltapäivällä, enkä herännyt kunnolla ennen puoltayötä.

Lähdin päättäväisesti kotiin nukkumaan lisää, mutta äkillinen ihmepiristyminen (l. viinanhimo) ajoi minut vielä paikalliseen istuskelemaan. Lopulta join viimeisen alkoholiannokseni vähän ennen seitsemää aamulla vittuunnuttuani siihen, että kaikki muut olivat väsähtäneet tunteja sitten.

Nurkissa hiippailee liskoja ja tonttuja. Ihmeellistä. Ensi kertaa varten harjoittelen enemmän.