Duracell-pupu-känni on inhottava ilmiö. Illalla lähtee sillä periaatteella, että lopetetaan, kun alkaa väsyttää liikaa. Sitten tajuaa olevansa vielä kahdeksankin aikaan aamulla täysissä ruumiin ja sielun voimissa ("Heii! Nyt mä keksin! Kasvata niin pitkät perskarvat, että ne saa letille. Varmaan tehoaa naisiin!") Siinä sitten vaan yritetään olla katsomatta kelloa ja toivotaan, että joku tulisi armahtamaan ja laittaisi silmään unihiekkaa, mutta ei. Ryypätään pari tuntia lisää.

Lopulta ei enää uskallakaan lopettaa, kun tajuaa, millainen krapula siitä seuraa. Tästäkö ne ryyppyputket lähtee?