Alias

Varoitus: Sisältää rankkaa yleistämistä ja täysin epätieteellistä näkemystä miesten ja naisten välisistä eroista ja suhteista.

Eilisessä postauksessa valittelin äkillisesti iskenyttä ylenmääräistä naiseutta. Tämä johti siihen, että yritin yön pitkinä ja pimeinä tunteina keksiä edes jotain hyvää siitä, että minulla on naisen aivot.

Keksinkin: Naiset ovat parempia pelaamaan Aliasta. Peliseurassa, jossa on jakauduttu joukkueisiin sukupuolen mukaan, naispuoliset ovat lähes poikkeuksetta olleet voittajia. Jopa silloin, kun pojat ovat tunteneet toisensa koko elinikänsä ja tytöt tapaavat suunnilleen toista kertaa. Miehet käyttävät aikaa siihen, että yrittävät keksiä juonikkaita vihjeitä, joista yhdestä lauseesta tajuaisi, mistä on kyse - naiset taas luottavat assosiaatioiden voimaan. Kun vain tarpeeksi selittää, jostain on pakko löytyä se juttu, josta molemmille tulee mieleen sama asia.

Mitä hyötyä tästä sitten on? Ehkä se, että naiset löytävät miehiä helpommin ns. yhteisen sävelen tilanteessa kuin tilanteessa. Yleensä tämä tarkoittaa siis yhteistä vihan/inhon/muun negatiivisen tunteen kohdetta. Ja parisuhteen alkuvaiheessa on helpompaa uskotella miehelle olevansa todella juuri se sielunkumppani, jota mies on koko ikänsä etsinyt. Ja ne hölmöt uskovat, vaikka se on vain seurausta elämän mittaisesta arvausleikistä. Nämä ihmeellisen loistavat ja ehdottoman välttämättömät ominaisuudet voisin kyllä vaihtaa lyhyisiinkin rationaalisuuden hetkiin milloin tahansa.