Juuri kun aioin tilittää, että kukaan ei haasta minua niin, että pääsisin kertomaan omituisista tavoistani. En sittenkään ole täysin hyljeksitty!

Paitsi ettei minulla ole omituisia tapoja. Keskiviikkona niitä olisin kyllä keksinyt. Yritetään kuitenkin.

1) En pysty nukkumaan, jos huoneessa on avonaisia kaapinovia. Olen ilmeisesti suhteellisen vakuuttunut siitä, etteivät kaappimöröt pysty työntämään niitä itsekseen auki. Vasta viime aikoina olen oppinut sietämään avonaisia huoneiden ovia nukkuessani.

2) Pureskelen asioita. Kyniä, kolikoita, kaikenlaisia pieniä muovikappaleita, paperinpaloja oikeastaan ihan mitä tahansa pientä, mitä jätetään minun ulottuvilleni. "Mitä sä syöt?" "Öö... Näköjään tällaista juttua, millä kiinnitetään vaatteisiin hintalaput." Tämän tavan takia olen mm. nielaissut useampia nuppineuloja.

3) Luen sanomalehdet takaperin. Onneksi en liiku piireissä, joissa kovin innokkaasti keskusteltaisiin päivän pääuutisaiheesta. Kiireisinä aamuina olisin täysin tietämätön siitä, mitä maailmalla on tapahtunut, mutta osaisin kyllä kertoa, että ruokasivuilla oli teemana kotimaiset marjat. Olen katkera siitä, että Hesari on siirtänyt ulkomaan uutisia lähemmäs etusivua.

Äh. Piti jo kysyä apua Herra H:lta. Joka väittää viettäneensä liikaa aikaa kanssani pitääkseen mitään enää omituisena.

4) Aivastaessani pidän kieltä oikeassa poskessa.

5) Jos joku koskettaa kasvojani, niihin jää tuntojälki, joka on pakko pyyhkäistä pois. Aiheuttaa mielenkiintoisia sätkykohtauksia, jos tämä estetään. Suurta huvitusta eräille sadistisille persoonille.

Haastan ihan kenet tahansa, joka tätä lukee ja jota ei vielä ole haastettu. En pysy laskuissa mukana enää.