Elämällä on ihmeellinen taipumus jatkua.

"Ollaanko me nyt sitten kämppiksiä?" "Joo kai." Olo keveni kummasti.

Jään oikeastaan yllättävän innolla odottamaan jatkoa "Peruna ja pojat" -tragikomedialle.

Millainen on vanhempi, joka yrittää opettaa lapselleen ensimmäisenä sanana "tragikoominen"?